Uskaltaako enää kysyä?

Viime viikolla esikoispoikani oli luonani käymässä. Lähtiessään kouluun hän kysyi: ”Onko kiva, kun voi tehdä töitä kotisohvalla.” Vastasin, että on, mutta en suosittele sulle tätä ennen kuin on jonkin verran työkokemusta oman alan töistä.

Jäin siinä miettimään, onko mun oikeasti kiva työskennellä aina kotisohvalla. Nytkin on kolme viikkoa vierähtänyt ilman yhden yhtäkään keikkaa kodin ulkopuolelle. Sitten sain puhelun, jossa minua pyydettiin juttukeikalle ministereiden infoon eduskuntatalolle seuraavana päivänä. Aluksi olin kauhuissani, mitä laitan päälle, mun on pakko kysyä ministereiltä jotain, täytyy perehtyä ja varmaan siltikin mokaan jotenkin.

Eihän siitä ole, kun 25 vuotta, kun työskennellessäni STT:llä kävin eduskuntatalolla usein infoissa. Uskomatonta kyllä, siitäkin tuli arkea, joka ei ollenkaan jännittänyt. On muuten outo ajattelutapa, että vanhemmiten alkaa kuvitella, että ei osaa sitä, mihin kevyesti pystyi nuorena. Nyt en puhu puolimaratonin juoksemisesta, vaan tietotyöstä. Tämä ajattelutapani on ihan järjetön, koska 25 vuoden aikana olen ammatissani paljon kokeneempi ja osaavampi kuin silloin, mutta pelokkaampi, miksi?

Luulen, että yksi syy tähän pelkoon on se, miten yleisesti suhtaudutaan minun ikäisiini työelämässä. Ei olisi puhettakaan, että saisin kesätyötä pidemmän työsuhteisen työn, jos haluaisin. No en minä nyt halua, kun pystyn yrittäjänä tekemään todella paljon hyvin mielekkäitä töitä. Siitä huolimatta on usein mielessä ajatus, että osaanko tehdä jotain sellaista, mikä ennen onnistui ja sitten kun onnistun siinä, tunnen tosi isoa iloa. Toisaalta onhan sekin hyvä, että työ tekijäänsä palkitsee.

Haluaisin kuitenkin rohkaista kaikkia työstään innostuneita ajattelemaan, että eihän ikä ole mikään este tietotyössä, päinvastoin. Meillä 50+ on hirveä määrä osaamista ja kokemusta, eikä yksi kysymys kolmelle ministerille ole mikään juttu. Ääni väristen kysyin eilen yhden kysymyksen ministereiltä.

Muistan, kun yli 20 vuotta sitten tapasin Kymen Sanomissa ministerin paikallisella huoltoasemalla. Matkalla haastatteluun mietimme kuvaajan kanssa, mitä kysyisin. Siihen aikaan uutiskeikat saattoivat olla sellaisia, että uutispäällikkö sai kuulla, että ministeri on Teboililla, niin sinne mentiin ja piti pystyä tekemään juttu randomilla.

Tästä rohkaistuneena eteenpäin! Ja nythän eläkeiät mukavasti nousevat niin, että kymmenen vuoden päästä voi olla normaalia, että meikälaisen ikäinen on infossa kyselemässä kaikenlaista.